Soita yksi ääni kerrallaan puhelimen lähellä.
—
Viritystaso 440 Hz on tavallinen; vanhaa soitinta viritetään usein 415 Hz:iin. Koko asteikko siirtyy sen mukana.
Sentti on sadasosa puolisävelaskelta. Korva erottaa noin 5 senttiä, ja ±5 senttiä riittää viritykseksi. Tämä viritin osuu keinosignaaleilla 0,6 sentin tarkkuudella.
Tarkkuus on todennettu myös oikealla äänellä 17.8.2026: kaiuttimesta soitettiin seitsemän etukäteen tiedettyä ääntä (82–988 Hz), ja viritin näytti jokaisesta oikean nuotin ja oikeat sentit — myös ne kaksi, jotka olivat tahallaan 12 senttiä vireestä. Vertailuäänet tarkistettiin ensin tiedostoista, jottei äänilähteen virhe olisi näyttänyt virittimen virheeltä.
Sävelnimet ovat suomalaiset: H on englannin B, ja B on sen alapuolinen sävel (englannin B♭ eli A♯). Bassolle valitse soittimeksi Basso — se kuuntelee E1:een (41 Hz) asti pidemmällä ikkunalla.
Sävelkorkeus haetaan jaksosta eikä voimakkaimmasta taajuudesta. Soittimen ääni on sarja yläsäveliä, ja kitaran alimmalla kielellä toinen yläsävel on usein voimakkaampi kuin perussävel — voimakkainta lukeva viritin näyttäisi silloin täsmälleen oktaavin liikaa, ja E2 näkyisi E3:na. Testeissä on mukana ääni, jonka perussävel on poistettu kokonaan.